Ilpon nallipyssymiehet aloittivat tämän vuoden kisaurakan TUL:n mestaruuskisoissa Porvoossa. Mukana tuttu nelikkomme Joonas, Rasmus, Veikko ja Riku. Hyvin alkaneet kisat Joonaksella päättyi finaalissa selkeästi suurempikokoisen Virolaisen käsissä, hienoon kakkossijaan. Vähemmän kilpailukokemusta omaava Veikko taisteli hienosti ja pääsi pronssimatsiin, jossa oli vastassa myöskin jättikokoinen Virolainen, sijoituksena hyvä nelonen. Riku aloitti myös voitolla, mutta pronssiottelussa hävisi vielä taitavalle JäVo:n painijalle, sijoitus myös neljäs. Rasmus pääsi harjoittamaan istumalihaksiaan ja pokkasi palkinnoksi pitkän päivän istumisesta kultapytyn, vastustajien puuttuessa.
Tästä oli hyvä jatkaa aluemestaruuskisoissa tutussa Maunulan salissa. Riku pyyhki mattoon kolme kaveria ja raivasi näin tiensä finaaliin. Finaalissa Riku sai itse kokea saman kohtalon tutulta HPM:n kaverilta. Hopea ei ole huono saavutus. Joonaksella oli tuhannen taalan paikka ottaa myös aluemestaruusmitali neljän kaverin sarjassa. Janakkalan kaveri oli tällä kertaa niukasti pisteillä parempi ja Joonas jäi neljänneksi. Järvenpään ja YTK:n pojat vanhempina ja kokeneempina ottivat kirkkaimmat mitalit.
Ahkerana kilpailijana tunnettu Joonas kävi seuraavalla viikolla Kotkassa OP-paineissa korjaamassa omansa pois, kultaa kotiin. Rasmus joutui jälleen tyytymään katsojan rooliin vastustajien puuttuessa.
Veikko taisteli itsensä jälleen kerran suurempikokoisiaan vastaan ennakkoluulottomasti kultahelmipaineissa Vantaalla. Moni vanhempi ja pidempi kaveri on saanut hämmästellä Veikon härkäpäistä ja vahvaa painia. Saavutettu pronssi tietää lisää tuskaa tulevillekin vastuksille. Joonas taisteli kovassa ja tasaisessa sarjassa hyvin. Tiukka pistehäviö pronssista kertoo paljon Joonaksen painin tasosta. Rasmus hoiti ensimmäisen vastuksensa selälleen, mutta arkaili vanhempaa ja suurikoista Karkkilan poikaa eikä pystynyt painimaan tasollaan. Hopea on aina hyvä sijoitus. Rikun nousujohtoinen kilpavuosi jatkui kultamitalilla. Neljä matsia ja jokainen vastustaja selälleen, kertoo myös rämäpäisesti hyökkäävän Rikun oppineen rauhoittamaan tyyliään. Ilokseni huomasin, että paikalle oli tullut myös kolme Tarmolaista minimiestä kokeilemaan oikeita kisoja. Vaikka kisat jäivät vielä uuden opetteluun, oli varmasti mukava viedä kotiin mitali tuliaisiksi. Toivottavasti jaksavat jatkaa kisaamista, että saadaan Ipelle puuhaa vielä kahdeksankymppisenäkin 
